Usein kysyttyä

  

Verkkosivuillamme kerrotaan kattavasti kuumailmapallolennoista, lahjakortin ostamisesta ja monista muista kuumailmapallolentämiseen liittyvistä yksityiskohdista.

Kiireiselle lukijalle tietoa voi olla jopa liikaa.  Olemme koonneet tähän vastaukset asiakkaiden yleisimmin esittämiin kysymyksiin.

 

1. Toimistonne on Hämeenlinnassa. Järjestättekö kuumailmapallolentoja myös muualla?

Kyllä, Linnan Pallo Oy järjestää yleisölentoja kuumailmapalloilla muun muassa Tampereella, Helsingissä, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Yksityislentoja tehdään myös muilla paikkakunnilla Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä, n. 100 km:n säteellä Hämeenlinnasta.

2. Jos tilaan lipun tai lahjakortin kuumailmapallolennolle, niin miten se toimitetaan ja maksetaan?

Lähetämme lipun tai lahjakortin kirjekuoressa 1. luokan postina annettuun osoitteeseen kotiin tai töihin. Lasku on samassa kuoressa. Maksuaikaa on normaalisti kaksi viikkoa.

3. Lahjansaaja asuu samassa taloudessa, mutta en halua hänen näkevän kirjekuorta ja yllätystä etukäteen. Mikä avuksi?

Tilausta tehdessään asiakas voi pyytää meitä käyttämään tunnuksetonta kirjekuorta, jossa ei näy lähettäjää. Näin kirjeen sisältö pysyy arvoituksena.

4. Olen kuullut, että kuumailmapalloa ei voi sanottavasti ohjata ja että se kulkee myötätuuleen.  Millä pääsemme lennon jälkeen takaisin tapaamispaikalle?

Linnan Pallo Oy kuljettaa asiakkaat kuumailmapallolennon jälkeen autoilla takaisin tapaamispaikalle. Palvelu sisältyy lipun hintaan.

5. Mistä tiedän, koska ja missä yleisölentoja järjestetään?

Lennätyskalenterimme on nähtävissä verkkosivuillamme kohdassa "Varaustilanne". Toki meille voi myös soittaa ja tiedustella eri vaihtoehtoja.

6. Jos kuumailmapallolento peruuntuu huonon sään vuoksi, niin mitä lipulleni tapahtuu?

Lippu on edelleen voimassa. Asiakas voi tehdä uuden varauksen ilman mitään lisäkuluja.

7. Eikö ylhäällä ole hirveän kylmä ja tarvitsenko pilkkihaalarin tms. varusteita?

Lennämme yleensä 300 - 500 metrin panoraamakorkeudessa, missä lämpötila on sama kuin maassa. Kuumailmapallo kulkee tuulen mukana ja siksi matkustajakorissa on myös täysin tuuletonta. Normaali ulkoiluvaatetus riittää hyvin. Jalkaan kannattaa varata reilut ulkoilujalkineet, joskus laskeuduttaessa voi olla kuraista ja märkää.

8. Haluamme järjestää VIP-tilaisuuden vain omalle ryhmällemme. Onko se mahdollista?

Kyllä on. Suosittelemme yksityislentoa, Positiivarit-, Seitsikko- tai Big Band -lento porukan koon mukaan. Yksityislento on varattu vain teidän ryhmänne käyttöön. Kahdelle hengelle suosittelemme Juhlapäiväyllätyslentoa.

9. Korkeat paikat tuntuvat pelottavilta. Kannattaako tulla mukaan kuumailmapallon kyytiin?

Kyllä kannattaa. Kuumailmapallo kulkee tasaisesti ja horisonttiin katsomalla korkeus tuntuu luonnolliselta. Lähes kaikki jännittävät lentoa ja korkeutta. Se on normaalia varsinkin ensimmäisellä kerralla. Ketään ei ole kuitenkaan syytä painostaa mukaan. Jokaisen on hyvä antaa tehdä päätöksensä itsenäisesti.

10. En ole erityisen hyvässä fyysisessä kunnossa. Onko kuumailmapallolento minulle sopiva ajatus?

Lennolle osallistuminen ei edellytä fyysistä ponnistelua. Se sopii lähes kaikille. Kuumailmapallon matkustajakorissa ei ole penkkejä, joten tunnin seisomiseen on hyvä varautua. Pyynnöstä voimme ottaa myös jakkaran mukaan.

Jos jätämme huomioimatta ihmisen epäonnistuneet yritykset lentää kaikenlaisilla käsiin ja vartaloon kiinnitetyillä siivillä, jolloin yrittäjät joutuivat enemminkin paniikkiin kuin historiaan, voimme todeta kuumailmapallon olleen ensimmäinen ihmisen rakentama onnistunut ilma-alus.

Päivä oli 21. marraskuuta 1783. Paikka oli Pariisi ja henkilöt jotka pääsivät historiaan ensimmäisinä aeronautteina olivat markiisi D' Ariandes ja Pilatre de Rozier.

Lentäminen ensimmäisellä kuumailmapallolla, joka oli Montgolfierin veljesten rakentama, vaati huomattavasti hiilipannun tulen kohentamista, jotta saatiin riittävä teho yläpuolella olevan suunnattoman pallon ilman lämmittämiseksi. Tarina kertoo, että ensimmäisellä lennolla markiisi unohtui katselemaan alla virtaavaa Seineä ja hänen kollegansa joutui huomauttamaan hänelle tulen kohentamisesta: "Mikäli jatkat tuon joen katselemista vielä tuolla tavoin, me tulemme kylpemään siinä hyvinkin pian. Hiukan tulta lisää, hyvä ystäväni, lisää tulta!"

Kuumailmapallon maine oli lyhytaikainen. Vain 11 päivää ensimmäisen miehitetyn lennon jälkeen esiteltiin kaasupallo, joka käytti nostavana kaasuna vetyä. Näin oli paljon helpompi tehdä pallosta ilmaa kevyempi ja kuumailmapallo jäi kahdeksi vuosisadaksi lähes unholaan.

Kuumailmapallo koki uuden tulemisensa 1950-luvun lopulla kun USA:n hallitus rakensi kuumailmapallon osana erästä tutkimusprojektiaan. Montgolfierin veljesten aikaan verrattuna nykyaikaiset kangasmateriaalit ja nestekaasu säiliöissä ovat huomattavasti käytännöllisempiä ja pitkäikäisempiä ja lämmön tuottaminen helpompaa. Nykyaikainen kuumailmapallo oli syntynyt ja tällä hetkellä kuumailmapalloja on noin 500 kertaa enemmän kuin helium- tai vetytäytteisiä serkkujaan.

Pallon kantama henkilömäärä riippuu sen koosta. Palloja on yhden hengen korittomasta pallosta aina 50 henkeä kantaviin matkustajapalloihin. Yleensä sanotaan, että pallo X voi viedä tietyn määrän henkilöitä. Pitäisi kuitenkin sanoa, että pallo X voi viedä tietyn määrän henkilöitä tietyssä lämpötilassa ja tiettyyn korkeuteen.

Suuria palloja käytetään yleensä matkustajalennätykseen. Yleisemmin käytetään kuitenkin pienempiä palloja, jotka tarjoavat suuren mainosalan kuvussa ja pystyvät kuljettamaan lentäjän ja yhden tai kaksi matkustajaa.

Maku vaihtelee, mutta yleisesti käytetyin pallon koko on "77". Tämä tarkoittaa kuoren kokoa 77000 ft3. (2200 m3). "77" voi kuljettaa neljä henkilöä, ottaen tietysti huomioon henkilöiden painon. Tämä pallon koko on ihanteellinen kerhoille tai yksityisille pallonomistajille. Mikäli lennetään lämpimässä säässä tarvitaan neljän henkilön lennättämiseen kokoluokkaa "84" tai "90" oleva pallo. Palloja valmistetaan yhden henkilön kantavista kokoluokkaa "31" palloista aina yli kolmekymmentä matkustajaa vieviin "530" palloihin.

Yleensä pallolentäjäksi kouluttautuminen kestää kolmesta kuukaudesta vuoteen. Koulutukseen kuuluu noin 30 tunnin teoriaopinnot ja vähintään 16 tuntia lentoa, joista vähintään yksi tunti yksinlentona. Koulutukseen kuuluu kirjallinen koe ennen yksinlentoa ja tarkastuslento ennen lupakirjan saamista. Hämeenlinnan ja Helsingin alueella koulutusta antaa Räyskälän Ilmailukerho, joka järjestää teoriakursseja ja lentokoulutusta. Kuumailmapallolentäjän lupakirjan myöntää Ilmailulaitos.

16 lentotunnin koulutus antaa perusteet lentämiseen ja lupakirja myönnetään vasta kun lentäjä osoittaa pystyvänsä toimimaan kuumailmapallon päällikkönä. Koulutuksen jälkeen lentäjä hallitsee pallolentämisen hyvässä säässä. Yleisölennätykseen vaaditaan lentäjältä vähintään 100 tunnin lentokokemus ja Ilmailulaitoksen hyväksymä koulutus.

Kuumailmapallolentäminen sopii yhtä hyvin niin miehille kuin naisillekin, sillä lentäminen vaatii taitoa ja keskittymistä, ei fyysistä voimaa (tosin hyvä kunto helpottaa pallon maakäsittelyä).

HUOM: Suomessa kuumailmapalloharrastuksessa on mukana yli 200 henkilöä, heistä lentäjiä on vain noin 60. Kun tiedät enemmän harrastuksesta ymmärrät hyvin syyn...

Tavanomaisen "77" pallon pystyttämiseen tarvitaan yleensä neljä henkilöä. Kun kuori on levitetty maahan kaksi miehistöön kuuluvaa pitää pallon suuaukkoa auki, jotta palloon saadaan ilmaa sisään ja lentäjä voi alkaa lämmittää sisällä olevaa ilmaa. Neljäs henkilö tarvitaan kruunuköyteen, eli pallon huipusta lähtevällä köydellä pidetään pallo maassa niin pitkään kuin mahdollista. Lentoa täytyy myös jonkun seurata maassa autolla, koska pallolla ei voi palata takaisin lähtöpaikalle.

Näin ollen pallolentämistä voi todellakin harrastaa olematta itse lentäjä. Pallotapahtumat ovatkin koko perheen tapahtumia, joihin tullaan viihtymään ja tapamaan ystäviä.

Niiden, jotka ajattelevat, että seisominen pyykkikorissa, ison kuumaa ilmaa sisältävän pussin alla kilometrin korkeudessa on aivan normaalia eikä siinä ole mitään pelättävää, voivat hypätä tämä tekstin yli. Ne jotka eivät muutaman seuraavan rivin luettuaan ole vakuuttuneita siitä, että heillä on käytännössä mahdollisuuksia palata terveenä takaisin pallolennolta, voivat jättää kaiken lopputekstin lukematta.

Tilastot osoittavat, että lentäjä ja matkustajat eivät ole sen suuremmassa vaarassa lentäessään pallolla kuin heitä seuraavassa hakuautossa olevat ovat. Lentäminen pallolla on aivan yhtä turvallista kuin matkustajalentokoneellakin. Ehkei ollenkaan yllättävää, mutta moni, joka ei halua lentää lentokoneella ahtaanpaikankammon vuoksi, tuntee olonsa pallon korissa varsin hyväksi.

Pallossa, kuten liikennelentokoneessakaan, ei käytetä laskuvarjoja. Myöskään turvavöitä ei käytetä (niitä ei yleensä edes ole).

Toisin kuin liikennelentokoneessa, pallossa ei ole monimutkaista elektroniikkaa, joka voisi toimia väärin. Itse asiassa kuumailmapallo on erittäin yksikertainen laite ja kaikkia sen tärkeitä järjestelmiä on kaksin kappalein.

"Voiko kuumailmapallo hajota kuten vappupallo?" Ei voi, se on mahdotonta. Itse asiassa pallon alaosassa on suuri reikä ja siksi pieni reikä kuoressa ei aiheuta ongelmia.

On toki huomioitava, että polttoaineena käytettävä kaasu on korissa säiliöissä ja pallossa olevan ilman lämmittämiseen käytettävässä polttimessa on erittäin suuri liekki. Seuraava teksti, joka kertoo kuinka kuumailmapallo toimii, antaa vastauksen mahdollisesti pelkoa aiheuttaneisiin kysymyksiin.

Kuumailmapallon toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen, kuuma ilma nousee ylöspäin. Se nousee, koska lämmittäminen tekee siitä "harvempaa" ja näin kevyempää kuin ympäröivä ilma. Mikäli riittävästi lämmintä ilmaa kerätään pussiin, se nousee kunnes pussin ulko- ja sisäpuolella olevan ilman lämpötilaero on tasoittunut. Kun pallo viilenee, alkaa se hitaasti vajota.

Tämän voit itse kokeilla rakentamalla paperista pallon ja lämmittämällä pallossa olevaa ilmaa avoliekillä. Pallon koko ratkaisee, kuinka korkealle se nousee. On kuitenkin muistettava varovaisuus avotulta käsiteltäessä.

Onneksemme pallon kuorimateriaali, ripstop nylon, ei syty palamaan. Kuten nimikin sanoo, se on kudottu ristiin, jotta se kestäisi paremmin vetoa. Kevyt ja värikäs materiaali kestää hyvin 120 Celsius asteen lämpötilan, reilusti yli veden kiehumispisteen.

Nylonkangas on leikattu pieniksi paneeleiksi, jotka on ommeltu pitkiksi kangaskiiloiksi. Jokaisen paneelin reuna on liitetty toiseen katesaumalla, jolloin saumaan tulee nelinkertainen kangas ja se ommellaan kahdella ompeleella.

Kangaskiilat on liitetty pysty- ja vaakarunkonauhoihin. Ne ovat erittäin vahvoja nylonhihnoja, jotka kiertävät pallon ympäri. Pallon kuoreen kohdistuva kuorma kannetaan näillä runkonauhoilla, eikä niinkään nylonkankaalla.

Kuumailmapallon kuoressa on suuret aukot ylä- ja alaosassa. Huipussa olevassa aukossa on venttiili, jolla pallo saadaan tarvittaessa laskeutumaan nopeasti. Venttiili on laskuvarjon kaltainen, mistä myös nimi "laskuvarjoventtiili".

Alaosan aukko mahdollistaa pallossa olevan ilman lämmittämisen polttimella kangasta tärvelemättä. Kuoren alaosa on tehty nylonia paremmin lämpöä kestävästä Nomex-kankaasta.

Pallon kuori yhdistetään koriin teräsvaijereilla. Poltin on asennettu korin yläpuolelle kehykseen, jossa poltinta on mahdollista kallistaa liekin suuntaamiseksi. Polttimesta tulee liekki vain silloin kun venttiiliä aukaistaan. Tällöin kaasuuntunut propaani syttyy pilottiliekistä.

Jotta eläimet eivät säiky polttimen ääntä lennettäessä maatalojen yli, on polttimessa ns. karjapoltin, jonka ääni on pääpoltinta vaimeampi.

Polttimen kehyksestä lähtevät paksut teräsvaijerit, jotka kiertävät korin alitse takaisin toiselle puolelle poltinta. Näiden teräsvaijereiden päällä lepää kori. Kori on punottu rottingista ja pajusta. Yläosan reunat on pehmustettu nahalla. Korin materiaalina on kokeiltu muutakin kuin pajua, mutta parhaat ja tyylikkäimmät materiaalit ovat edelleen rottinki ja paju.

Nestemäistä propaanikaasua sisältävät säiliöt sijoitetaan yleensä korin kulmiin. Tällöin lentäjälle ja matkustajille jää kohtuullisesti tilaa. Säiliöt on pehmustettu vaahtomuovilla.

Kesällä pallot eivät lennä lounasaikaan, miksi? Koska aurinko lämmittää maata ja eri alueet lämpiävät eri tavoin. Tummat alueet lämpiävät nopeammin kuin vaaleat ja näin tumman alueen kohdalla ilma alkaa kohota ylöspäin ja syntyy ns. termiikki. Ilmasta tulee epästabiilia ja jollain alueella se nousee ylös ja toisaalla taas laskee alas. Kun termiikkiä ilmenee, pallolla ei ole turvallista lentää, sillä ilmaa kevyempänä se nousisi ja laskisi holtittomasti ja sen lentosuuntaa olisi mahdoton arvioida. Kesällä lennetään siis iltaisin ja aamuisin.

Talvella termiikkiä ei esiinny ja tällöin voidaan lentää myös päivällä.

Kova tuuli estää lentämisen. Pienikin pallo on lähes 20 metrin korkuinen ja saman levyinen. Tästä muodostuu valtava tuulipinta-ala ja pallon täyttäminen kovalla tuulella on mahdotonta. Samoin laskeuduttaessa pallon tyhjeneminen kestää jonkin aikaa ja kovalla tuulella pallo ehtii raahautua pitkänkin matkan maata pitkin ennen tyhjentymistään. Keskituulen voimakkuus ei ole ainoa ratkaiseva, vaan myös puuskat ovat avainasemassa. Puuskia esiintyy helposti vaikka pintatuuli on vähäinen, jos ylempänä ilmassa heti tuulee aika reippaasti.

Myös vesisade estää lentämisen. Sade sinänsä ei tee pallolle pahaa, mutta kangas imee vettä ja kun pinta-ala on jopa yli 1000 neliötä, pallo tulee pian niin painavaksi, ettei se pysy ilmassa.

Myös matalalla roikkuvat pilvet voivat estää lentämisen. Eli ei ole yksinkertaisesti tilaa lentää, koska pilveen ei voi mennä. Esim. Tampereella, jossa lennonjohto voi pyytää nousemaan kilometriin, jotta matkustajalentokone lentää pallon alitse laskuun lentokentälle, ei voi lentää jos pilvet roikkuvat 500 metrissä.

Kaikesta huolimatta Suomessa voidaan lentää yli satana päivänä vuodessa.

Katso säätiedot Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Uuden kuumailmapallokokonaisuuden hinta lähtee noin 25 000 eurosta. Aivan kuten auton perusmallissakaan, ei siinäkään ole sähköisiä ikkunan nostimia, kattoluukkua ja ilmastointia, mutta sillä pystyt sinä ja ystäväsi lentämään turvallisesti. Lisävarusteet maksavat ja esimerkiksi mainosgrafiikka saattaa olla monimutkaisena hyvinkin kallis.

Kun sinulla on pallo käytettävissäsi, käyttökustannukset ovat suhteellisen pienet. Polttoainekulut ovat noin 60 euroa lentotuntia kohden ja pienen pallon vakuutukset maksavat noin 1000 euroa vuodessa. Korjaus- ja huoltokulut vaihtelevat käyttäjän mukaan.

Lupakirjan suorittamisesta saa lisätietoa kerhoilta.

 

Ei minulla ole varaa ryhtyä pallolentäjäksi!

Kyllä on. Pallolentäminen ei ole kallis harrastus (kaikki rahasi se kyllä vie, kuten mikä tahansa harrastus, johon jää koukkuun). Suomessa pallolentäjät toimivat kerhoissa ja mikäli pallon ostaa pienellä porukalla, kulut ovat pieniä. Kerhot rahoittavat pallonsa yleensä niissä olevilla mainoksilla. On kuitenkin muistettava, että mikäli pallossa on mainos, sen maksaja yleensä vaatii myös lentosuorituksia. Tällöin sitoudutaan kovaankin työhön ja kannattaa miettiä, onko valmis käyttämään vapaa-aikansa siihen. Mainoksettomalla pallolla olet vapaa lentämään milloin ja missä haluat.

Harrastaa voi myös siten, että on mukana palloilemassa, vaikka itsellä ei ole lupakirjaa. Porukka on mukavaa ja yhdessä roudataan palloa ja ajetaan autolla pallon perässä. Tulee lähitienoiden pikkutiet hyvinkin tutuiksi ja mukavassa porukassa reipasta ulkoilmapuuhaa. Se on mukavaa, eikä maksa oikein mitään paitsi sitä harrastusaikaa.

Jos mietiskelet kuumailmapalloilua ihan harrastuksena niin ota yhteyttä esim. Räyskälän Ilmailukerhon Kuumailmapallojaoston puheenjohtajaan Vesa Ruohtulaan p. 0400714977 tai vesa@ruohtula.fi . Räyskälän Ilmailukerhon Kuumailmapallojaostolla on oma kuumailmapallo, lisäksi mukaan pääsee heti pallon roudauskeikoille ja kaikenlaista muuta yhdessä tekemistä löytyy myös, mm. Kuumaa Huumaa -ilmailutapahtuman järjestäminen vuosittain ja pallon huoltojuttuja.

Puusepänkatu 5, 13110 Hämeenlinna
03 671 6444 // info@linnanpallo.fi

RekisteriselosteToimitusehdot